Friends? Is there any anymore?

Anteeks taas hiljaiseloni. Ei mulla mitään sen suurempaa syytä siihen oo. En oo vaan saanu aikaseks kirjottaa. Pientä edistystä kouluasiassa, sain kerrottua äidille. Se otti asian kevyemmin ku ajattelin. Äiti heitti pari ihan hyvää vaihtoehtoo pöydälle, nyt pitää vaan miettii mitä teen. Eniten mä stressaan isälle kertomista. Mä niin tiedän miten se tulee reagoimaan, ja tuskin se mua kuuntelee ku ei oo aikasemminkaa. Odotettavissa on taas yks riita lisää... Mä niin haluisin olla isän kans väleis, mut ei se anna mulle vaihtoehtoja! Ei kuuntele mun puolta asioista, uskoo ainoostaan mitä mun äitipuoli syöttää sille. Ei se nää edes omia virheitään, saatikka sitten äitipuolen virheitä. Ja niin pitkään ku ne jaksaa mua syyttää äitipuolen maineen pilaamisesta, jota en ees oo tehny, ni unohan koko välien selvittämisen. Mä puhuin omille kavereille mun huolista, ja mä luulin, et se jää meidän väliseks. Ei se oo mun vastuulla, jos mun kaverit puhuu etteenpäin. Ja luuleeko ne tosiaan ettei muut pudasjärveläiset tiiä millanen ihminen mun äitipuoli on? Ite se on maineensa pilannu, sil asial ei oo mitään tekemistä mun kanssa.

Toivepostauksia yritän pikkuhiljaa kirjotella. Yhellä kertaa en saa hirveesti niit kirjotettuu, enkä haluu niist mitää tynkä tekstejä. Lupasin yhden syyslomalla tulevan, mut ei sit tullu. En enää ees pysty pitään lupauksia, hienoa...

Askissa joku kysy mun luonteenpiirteitä, ja sanoin yheks luotettavuus. Sit tuli yks toine, mis vaa sanottiin et "hah, luotettava". Se jäi hämmentämään mua. Eli sinä kuka laitoit sen, jos luet tätä, voisit hieman avata tota. Laitoinki vastaukseks et perustele?, ku aattelin et sen ihmisen mielestä, kuka sen laitto, en oo luotettava. No en ehk kaikkien mielest ookkaa, mut kaikkia ei vaan voi miellyttää.

Mulla ois mielessä vaikka kuin paljo kirjotettavaa, mut en vaa saa puettuu ajatuksii sanoiks. Mun pää on sellanen sekamelska. Mun mielialat vaihtelee päivän aikana naurusta itkuun.

Yks asia minkä oon huomioinu viime aikoina on, kuin hyvin pudislaiset pitää yhteyttä toisiisa. Tälläsen käsityksen ainaki oon saanu. Kumma vaan miten mä oon jääny sen ringin ulkopuolelle? Yläaste aikasista kavereista mulla ei oo jälellä enää montaakaa, jos sit enää niitäkää. Muut on kyl pitäny yhteyttä hyvin ja näkevät usein. No tietty välimatka vaikuttaa, asunha mä aika kaukana. Mut jumalauta netti on olemassa. Mä en jaksa pitää yhteyttä niihin ennää, ku ei ketään tunnu enää kiinnostavan. Vois varmaa siivota facenki kaverilistaa, varmaa 50% on sellassii, jotka vois poistaa kokonaan. Mulla kaveriporukat tuntuu vaihtelevan parin, kolmen vuoden välein. Ilman minkäänlaista pysyvyyttä. Ja minkä hiton takia! Mä en edes ennää itte tiiä. Mussa sen vian on pakko olla. Tyypit kyllästyy muhun parin vuoden jälkeen. Ja se satuttaa ihan helvetisti. En mä voi sitä kieltääkkään. Mikä mus on, et mua ei kestä kun sen pari vuotta? Mä yritän parhaani olla hyvä ystävä, mut ei se tunnu riittävän kenellekkään.

-Miia

Päätöksiä

Laitoin tos vähän aikaa sitte opolle viestiä, et pitäs jutella opinnoista. Eli sillon aattelin sanoo et haluun keskeyttää opinnot asap. Laitoin netin kautta kelalle tiedon keskeyttämisestä, et ei tuu opintotukee turhaan. Ettei sit tuu ongelmii jatkossa, jos sit tulee turhaan. Saa nähä rupeeko ne periin takas tän syksyn tukia. Tän jakson jälkeen siis jätän lukion nyt sit kesken. Turhaan mä siel tunnilla istusin, jos en jatka enää. Oon aatellu, et ettisin sit koulun tilalle jotai töitä. Ei siit tulis mitään, jos vaan olisin päivät kotona tekemättä yhtään mitään.

Nyt ois sitte vaan se hankalin osa eessä. Kertoo porukoille. Isälle kerron vasta kasvotusten, varmaan kesällä. Äidille ois tarkotus kertoo tällä viikolla. Eilen tuli puheeks muutama kouluun liittyvä juttu, mut en saanu sanottuu. Meinasin kyllä, mut emmä tiedä miten mä sen selittäsin.

Päätöksen oon siis tehny jättää ton lukion nyt kesken. Mun pää ei vaan kestä niitä paineita. Tämäkin jakso meni täysin ohi, ni en sais luettuu edes neljään vuoteen. Nyt rupeen sit miettii sitä työjuttua. Varmaan johonki kauppaan pääsee, vaikka ei se mun juttu oo ollenkaan.. Mut parempi se kun ei yhtään mitään.

Keväällä sit haku jonnekkin. Johonki uuteen paikkaan, tarviin täysin uuden alun. Täst kaupunginst ei oo enää mitään jälellä. Tietääks joku jotain sivuu mist näkis, et mis eri kaupungeis voi opiskella jotai tiettyä alaa? Google haku on niin sekava, ku se ei anna kaikkia vaihtoehtoja. Ja jos tiiätte mis voi opiskella nuoriso-ohjaajaks tai merkonomiks ni heittäkkää kommentteihin. Merkonomiks voi varmaa kyl opiskella oikeestaa missä vaan. Oon aatellu jonnekki Keski-Suomeen muuttoo. Pohjoseen päin en mielellään mee, sielt voi sit isält tulla paineita käydä useemmin. Pieni etäisyys, joka on kyl nytki, tekee iha hyvää.

Äiti haluais mun menevän sinne joko jouluna tai itsenäisyys päivän aikaa. Mut en oo viel valmis kohtaamaan niitä ihmisii siellä, mä tiedän et ne ei pidä musta ihmisenä. Melkeen kaikki siel pitää mua ihan kusipäänä, ja ties mitä juoruja musta liikkuu Pudiksella. En ees halua tietää.

-Miia