School and stuff

Taas on ollu vähä taukoo kirjottamisesta. Oon yrittäny saaha tekstiä aikaseks, mut ollu vähä hankalaa. En oo vaa saanu sanoja kirjotettua. Niitä toivepostauksiakaan ei tullu syysloman aikana, toisin ku tavallaan lupasin. Anteeksi siitä! Blogi oli piilotettuna peräti päivän, pistin sen piiloon,, ku en ollu kirjottanu aikoihin. Mut aattelin täs et hieman päivitän kuuulumisia.

Mulle kuuluu tällähetkel hieman sekavaa. En tiiä yhtään mitä mä teen ton koulun kans. Liian isot paineet ja ääh, en oikee osaa selittää. Oon harkinnu sitä vaihtoehtoo et keväällä hakisin opiskeleen amiskaan joko nuoriso-ohjaajaks (kuulostaa tosi hölmölle), tai sit merkonomiks. MInä nuoriso-ohjaajana, senku näkis. Varsinki tässä elämäntilanteessa, ku ei meinaa kouluja saaha loppuun. Toisaalta se kiinnostas. Mut en sit toisaalt tiedä oisko musta siihe hommaan.

Tuo lukio tosiaan ei ota nyt onnistuakseen. Tökkii tosi pahasti, mitä lähemmäs kirjotuksia mennee ni paineet vaan kasvaa. Ja mun pää ei kestä sitä painetta. Kaikenlisäks mulla ei oo mitään motivaatiota lukioon nyt. Mitä enemmän mä asiaa mietin, sen varmempi oon siit, et jätän ton kesken ja vaihan amiskaan. Mut lopullinen päätös pitäs kuitenki tehä lähiaikoina. Mä vaan niin tiedän miten porukat reagoi siihen, jos mä nyt oon jättämäs ton kesken. Isän reaktion mä tiedän jo. Se oli jo niin pettyny, ku kerroin lukevani neljään vuoteen. Se raivostuu, mä niin tiedän sen. Oon isälle muutenki jo niin paha pettymys... Mut omaha on koulutkseni kuitenki. Ja miks stressata ittesä iha loppuu, koulus johon ei oo motivaatiota.

Toi kouluhomma mulla nyt on päällimmäisenä mieles. Jotaki sen kans ois nyt kuitenki tehtävä. Ja jos mä jätän lukion kesken, ni sit mä muutan pois täst kaupungist. Täältä ei oo jääny sellasii asioita minkä takia voisin jäädä. Ei mul oo mitää syytä jäädä tänne. No tietysti äiti ja mun sisko asuu tääl, mut tuntuu, et tarviisin kaikkeen vähä etäisyyttä. No asuuhan täs lähialueella muutaki sukua. En mä vaa tiedä. Etäisyys kaikkiin tuntus tällähetkel niin hyvält vaihtoeholta.

Tälläst tänää. MIks kaiken pitää olla näin hankalaa??

-Miia

Tired

Anteeks taas postaustauosta! Bloggaaminen ei vaan oo jaksanu innostaa, eikä mitään isoa oo ees tapahtunu. Enkä oo keksiny mitään postattavaa. Ask.fm:ään tuli muutamia postausideoita. Kiitos niistä! Kaikki meni harkintalistalle, ja lisää voi heitellä, joko tänne tai askin puolelle. Saatiin viikonloppuna kunnon netti. 4G WLAN Mokkula. Ja hyvin pelittää.

Mitäs mulle sit kuuluu. Hmm, iha ok vissii. En mä oikee tiedä. Koulussa tosi rankka jakso menossa, 3 kurssia kieliä, yh:ta ja psykaa. Itteeni tosin saan syyttää, itte oon lukkarini tehny. Opoki mulla piti olla, mut se oli otettu pois jostai syystä. Ens viikolla selvittelen sen sitte. Kohta on syysloma, onneks. Tarviin taukoa koulusta. Koulun käyminen tökkiii tosi pahasti, motivaatio ihan nollassa. En tiiä mikä siinä taas tökkiii. Kursseja ei kärsi jäähä kesken enää ollenkaa, tai en valmistu neljään vuoteenkaa. Paineet on kovat valmistua. Ei tosiaa oo mitää tietoa mikä siin taas tökkii. Viime jakson lopussa jo rupes tuntumaa tosi raskaalle. Ärsyttää ku en jaksa yhtään mitään. Mitään muuta kotona tee ku istun koneen eessä. Äitiki rupee huomauttelemaan asiasta. Mut sillon mä pääsen pakoon todellisuutta. Varsinki jos mä pelaan Ragnarokkia. Sillon en aattele mitään, keskityn täysin pelaamiseen. Maailma katoaa ympäriltä. Tykkään siit et maailma katoo ympäriltä, saan hetkeks puskettuu kaiken paskan pois mielestä. Haluun vaan pakoon todellisuutta. Todellisuus ei oo sitä mitä mä haluan...

-Miia